Synkkä huomio

Voi apua. Loma loppuu. Tosin pakko jo myöntää, että olen tosi ilonen, että piäsen taas huomenna omien tuttujen viherpaprikoideni pariin.

Mitäpä minulle kuuluu? Noh, vastaus on tälläkertaa yllättävän positiivinen, eli melko hyvää, vaikka huomisen takia onkin vaatekriisi (kaikki kiva pyykissä, tai vaihtoehtoisesti silityspinossa, enkä enään millään jaksais...).

Nukuin pitkästä aikaa oikeesti jopa ihan hyvin, enkä mitään pakko unta, jolla pääsee painajaisia pakoon, eikä nuku oikeasti, ja heräilin vasta joskus 12 aikoihin. Ja sitten se tuli tajuttua, loman ainoa aurinkoinen päivä = aamukahvi huiviin, kamera handuun ja koirien kanssa niitylle kuvaamaan.

Tässäkin nyt tuli pari muuttujaa, aamukahvin keittäminen kesti jo itsessään tovin, jonka jälkeen hidasteeksi iski vastavalosuojan katoaminen, eli piti mennä pelkällä putkella (Pervot hiljaa...), mikä sittes taas haittas semisti kuvien ottamista, kun piti koko ajan funtsia vähän tarkemmin, että minne sen koiran haluais juoksevan.

Siinä vaiheessa kun oltiin niityllä Main, Mokan ja Sutun kanssa tajusin, että helkkari on ollu kolme päivää plus asteilla, ja nyt on pakkasta... Lunta oli törkeen paljon ja se oli plussa kelien ja äkillisen pakastumisen takia yhtä helvettiä liikkumisen kannalta. Koiratkin tykkäs tulla enempi mun jalanjälkiä pitkin, kuin kirmailla siellä lumessa, osa syy varmasti siihenkin oli, se että melkeinpä joka toisella askeleella lumi romahti alta.

Noh, eli varsinainen kuvaus sessio ei ihan odotetusti mennyt, mutta hauskaa oli, kun piti yhdessä vaiheessakin käydä Mokka noukkimassa kuopasta, jonka olemassaoloa en edes tiennyt koska lumi, joka oli peittänyt sen ihan ovelasti.

Alla kuiteskin jotain kuvia, ja jopa pari jotka on ihan koiristakin. Suurimmaksi osaksi meni kuitenkin fiilistelykuvaukseksi.

Ekaksi kuitenkin koiruudet:

( Voi toista, lumi meni ja petti kesken matkan. PS: Aamulla satanut puuterilumi on paras ).

Sitten näitä hieman hassuja fiilistelykuvia, tuli kaikkea muutakin hassua kuvattua, mutta ne jääkööt johonkin toiseen kirjoitelmaan. 

Ja sitten vielä tälläinen oikein sydäntä särkevä kuva, eräs tuttu poikkesi tänään ja hänen 9 vuotias tytär kovasti halusi "paijjata hauvvaa":

Kuittaan melkolailla tähän tämänkin viehekokoelman. Ei mitään ihmeellistä tiedossa, ellei nyt sitä lasketa, että olisi ihan mukavat heppakuvaukset tiedossa joskus 4-5vko päästä, jotka tänään varmistui, silloin tulee sitten tännekkin enempi kuvia.

Hihi, saittepahan jotain odoteltavaa!

Cheers!