Pää ventovieras...

Tänään siis oli juurikin tuo minnuu vaaninut historian koe, josta olin nähtävästi tehnyt aivan suuren numeron, ei se nyt niin kauhen vaikea ollut. Onneksi oli kyniä mukana, tuli siinä rustailtua muutama mustavalko lohikärmestä tyhmälle suttupaperille.
Muuten päivä ei ole kovin hääppöinen ollut, hauskaa oli kyllä kavereiden kanssa iltapäivällä, kun tekonurmella temmellettiin, silti pää iskee tyhmää, sisällä kaikuu, lopulta käsi taipuu sopivaan kulmaan, ja puren hampaita yhteen, kunnes kyynel poskipäätä nuolee, ja kaikki hiljenee.

Enään 1,5viikkoa. ehkä. sitten.
häppi.